keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Minä elän, hengitän ja juoksen jälleen \o/

Ja vähän yskinkin, mutta yskä ei tule juostessa, vasta ennen sitä ja sen jälkeen.

Eilen kävin kokeilemassa juoksemista nyt puolentoista viikon tauon jälkeen. Ajattelin, että juoksen sen verran mitä pystyn ja kevyesti. Aika helposti meni 2,5 kilometriä ja sitten alkoi pistämään kylkeen. Syynä siihen varmasti aivan surkea ruokavalio sairasviikon aikana. Joten vaihdoin juoksun kävelyksi ja kävelin noin 5 minuuttia, sitten juoksin kilometrin. Eli aika hyvä startti. Oli muuten aika jännittävää juosta yksin klo 20 jälkeen kun alkaa olla jo pimeää ja napit korvilla niin säikähtää joka ikistä varjoa ja liikettä, hui kauhea, ei enää koskaan yksin lenkille pimeässä. Ja jouduin jopa toteamaan, että sport trackerin naisen ääni pimeässä on todella pelottava. Joten mun juoksu oli varmaan aika mielenkiintoisen näköistä kun aina kilometrin välein säikähdin ääntä korvassani ja olin vähällä hypätä lähimpään puskaan piiloon.

Tänään meillä oli vuorossa intervallijuoksua.
Lähdettin taas kolmestaan juoksemaan, minä, Saija ja Saijan mies. Saijan mies onkin ollut meillä todella hyvä lenkkikaveri. Hän osaa pitää meidän vauhdin tarpeeksi kevyenä alussa, me kun aina haluttaisiin lähteä juoksemaan kuin Usain Boltit konsanaan. Tämän illan lenkissä laitettiin Saijan mies vastaamaan kellotuksesta, joten meillä oli aika helppoa vain seurata hänen tahtiaan. Itse olen todella tyytyväinen tän päivän juoksuun. Matkaa meillä tuli 30 minuutissa 3,5 kilometriä. Saijalla oli jotain vaikeuksia matkan aikana, mutta ei kuitenkaan luovuttanut, mentiin vain välillä hitaammin. Lenkin jälkeen oli kyllä todellinen voittaja fiilis!

Lauantai jännittää ihan hullunlailla. Huomattiin, että meidän kaveri porukassa on melko paljon kunnon juoksijoita. Ihmiset reenaa kymppiä ja niillä on tahti huomattavasti nopeampi kuin minulla ja Saijalla. Saapa nähdä osaanko hillitä itseni lauantaina ja pidän oman tahtini, enkä lähde niiden huippu kuntoisten kavereiden perään. Koska jos näin käy, mä väsähdän puolen kilometrin jälkeen eikö siitä ole nousua, tämähän me ollaan Saijan kanssa joskus koettukin.

Ruvettiin jo miettimään Saijan kanssa lenkin jälkeen, että mitäs sitten ensi viikolla. Aloitetaanko ohjelma alusta niin että kävely tarkoittaa hölkkää ja juoksu on todellista juoksua, eli alettaisiin treenamaan nopeutta. Saapa nähdä mihin päätökseen me tullaan.

ps. miten teillä muilla menee, jotka suorittaa ohjelmaa?

1 kommentti:

  1. Meillä kahdellahan menee nyt niin, että kaksi viikkoa sitten kaveri tuli kipeäksi, ja kun se parantui niin oli mun vuoro sairastaa. Sitten tulikin muutto Lahteen ja nyt siis suoritetaan molemmat ohjelmaa erikseen ja raportoidaan aina juoksun jälkeen, että miten meni. Hieman siis on kanssa meillä toi flunssa hidastanut vauhtia ja ekat juoksut sairastamisen jälkeen takana ja kamalalta se taas tuntui ja viiden kilsan juoksu hidastuikin itsellä 10 minuutilla. Eiköhän sitä taas kohta kuitenkin olla samassa kunnossa kun mistä lähettiin sairastaan :)

    VastaaPoista