Tosissaan kropassa tuntuu vielä viikonlopun huonot tavat. Jalat tuntui olevan molemmilla kuin puupönikät ja todella raskaat. Tänään tuo ilmakin on ollut ärsyttävän nihkee ja nyt kun lopetettiin lenkki, niin alkoikin ukkonen paukkumaan.
Eli tosiaan, vaikka tämän päivän lenkkiä pelättiin paljon, se on nyt suoritettu! Oltiin parikin kertaa juoksun aikana luovuttaa, mutta aina aateltiin, että "ihan vähän vielä, edes puoli minuuttia". Ja kohta kello näyttikin että minuutti enää, joten se mentiin sinnillä. Puuskutettiin ku pienet possut ja siltä varmasti näytettiinkin kun oltiin niin hikisiäkin.
Parasta tässä on se, että meitä on kaksi tätä projektia hoitamassa. Jos olisin yksin, olisi ollut todennäköistä, että tän päivän lenkki ois jääny hoitamatta tai vaihtoehtoisesti olisin juossut kaksi minuuttia ja kääntynyt kotiin. Eipä sitä toisen kanssa kehtaa luovuttaa, vaikka se onkin oma sisko. Siitä vaan saisi kuittia niin paljon, että parempi vaan panna sitä tossua toisen eteen!
Hyvä fiilis kuitenkin lenkistä, kyllä nyt on ihana käpertyä sohvalle ja alkaa katsomaan suurinta pudottajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti