Intervalliharjoitusta ja inhoa autoilijoihin

Eilen oli vuorossa tällaista intervalliharjoitusta. Minulla sujui aika hyvin, jotain on selkeästi tapahtunut sunnuntailenkin jälkeen. Alussa mun syke oli todella alhainen, tuollainen 130 se ei ole vielä kertaakaan ollut meidän lenkeillä. Oli aika hauskaa välillä juosta nopeampaakin, siinä alkoi olla taas ihan juoksemisen makua. Ajatusta kuitenkin helpotti, että tiesi sen kestävän vain yhden minuutin ajan. Saijalla oli välillä vähän vaikeampaa, varsinkin noissa nopeissä pyrähdyksissä. Jalat ois jaksanut, mutta muu kroppa ei.

Kokonaisuudessaan lenkillä mentiin 2,41 km ja keskinopeus oli 7,0 km/h. Maksiminopeus on minulla ollu eilen 9,9 km/h mikä tuntuu aika hyvälle. Ihan semmoista nopeutta en tavoittele kympin lenkille, minullehan riittäisi se 7-8 km/tunnissa nopeuskin.

Asia mikä minua ja Saijaa on jo pitempään ärsyttänyt, kun kaupungissa asutaa ja välillä joudutaan autojen seassa juoksemaan, niin ne saakelin autot! Tai ne kuskit paremminkin. Jotenkin on ihmeellistä, että missä vaiheessa on kääntynyt niin, että jalankulkija väistää vaikka on suojatiellä. Miksi niiden läskiperse kuskien pitää mennä autollaan edellä! Että on raivostuttavaa. Eniten se ärsyttää silloin kun on tietty aika joka pitää juosta ja sitten seistään ja odotellaan että pikku prinsessat saa mennä eka, niillä on varmaan niin kamala kiire. Huoh, jopas tuli avautuminen. Mä olenkin nyt itse päättänyt väistää joka ikistä pyöräilijää/kävelijää, jos olen autolla liikkeellä. Tehkää te muutkin sama, näin varmasti säästellään niitä pieniä ihmisiäkin, koululaisia, jotka vasta harjoittelevat kävelyä autojen seassa.

Henna kiittää ja kumartaa ja jatkaa lepopäivän viettämistä työpaikalla :)