Eilen alkoi ohjelmassa viikko 7. Me ollaan jo todella lähellä koko ohjelman loppumista!
Viikko 6 oli erilainen, johtuen Saijan sairastelusta ja yksinäisistä lenkeistä. Kokonaisuudessaan viikko meni aika mukavasti. Vaikka minulla olikin ihan kamala työviikko samaan aikaan, lenkeille tuli lähdetty ja ne tuli hoidettua kunnialla. Kävelylenkit tuntuvat välillä todella turhauttavilta, eikä niitä jaksaisi suorittaa ollenkaan. Olenkin ajatellut, että tällä viikolla koitan tsempata juuri niinä päivinä.
Viikko päättyi 5 kilometrin juoksuun, joka oli suuri saavutus. Aikaa siihen kului ihan tuskastuttavan paljon ja itseä ihmetyttää kuinka on jaksanut juosta 50 minuuttia, kun edellinen juoksu on kestänyt vain 24 minuuttia. Nyt tavoitteenani onkin saada aikaa kulumaan PALJON vähemmän. Mähän muuten juoksen sitä kymppiä koko illan!
Kyllä mä toivoisin että mun vauhti olisi noin 7-8 km/ h. Toisaalta Saijan mies koitti mua sunnuntaina lohdutellakin, että turhaan otan tuosta ajasta huolta, se kehittyy myös itsestään. Huomasinkin itsestäni, että juoksen ns. mukavuusalueellani. Eli tilanteessa jossa juoksu ei tunnu pahalta, hengitys on normaalia ja mihinkään ei satu. Nyt minun pitäisi tehdä intervalliharjoituksia, jossa oikeasti joutuisin vähän puuskuttamaankin. Sillä tavalla kehittyisin ja pääsisin uusiin aika tavoitteisiin.
Vaikka ohjelma onkin loppusuoralla ja en malta odottaa että päästään Saijan kanssa vetäsemään kympin lenkki kera Saijan kavereiden, jonka jälkeen päästäänkin juhlimaan projekti loppumista sekä kolmikymppisiä, on haikea mieli. Tämä projekti on toisaalta lähentänyt meitä vielä enemmän (jos se nyt voi olla mahdollista, ollaan muutenkin kuin paita ja peppu) joten mitä tämän jälkeen? Aletaanko me taas molemmat ahertamaan ihan liikaa töissä ja unohdetaan liikkuminen? Nyt mielessä onkin uuden projekti aloittaminen, mikälie se voisi olla, ideoita otetaan vastaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti